Rippijuhlat

Rippijuhlia vietetään rippikoulun käyneen ja konfirmoidun nuoren kunniaksi.

Rippijuhlan aloittaa konfirmaatiomessu, johon juhlaväen toivotaan osallistuvan. Juhliin kutsutaan yleensä mukaan lähiomaiset, perheen ja nuoren ystävät sekä kummit. Nuoren itsensä ja hänen perheensä lisäksi kummit ovat rippijuhlissa tärkeässä osassa. Kummit osallistuvat konfirmoitavan nuoren siunaamiseen kirkossa. Kummin tilalla nuorta siunaamassa voi olla joku muukin läheinen ihminen.

Konfirmaatiomessun jälkeen järjestettäviin juhliin voi kutsua myös rippikoulun isosia ja työntekijöitä. Monessa seurakunnassa työntekijät ja isoset kiertävätkin rippijuhlissa tervehdyskäynneillä esimerkiksi laulamassa riparilta tutun laulun. Jos isosten ja rippipapin käyntiä toivotaan, heidät on huomaavaista kutsua juhlaan etukäteen.

Rippijuhlat kotona tai seurakunnan tiloissa

Useimmat viettävät rippijuhlia kotona, jos tilat sallivat. Vuokratilaa juhlia varten voi kysyä myös seurakunnalta. Sekä konfirmoitavat että omaiset pukeutuvat rippijuhliin siististi. Juhlan ohjelmaksi riittää esimerkiksi kahvitus ja vapaamuotoinen seurustelu. Vanhempien, kummien, isovanhempien tai muiden vieraiden lyhyet puheet juhlistavat toki tilaisuutta.

Rippikuva muistoksi vieraille

Isovanhemmille ja kummeille on tapana antaa muistoksi rippikuva. Kuvalla voi kiittää myös muita juhliin osallistuneita ja muistaneita. Monet lähettävät kuvallisen kiitoskortin kaikille rippijuhliin osallistuneille.

Miksi konfirmaatio?

Konfirmaatio antaa oikeuden kummin tehtäviin ja oikeuden osallistua itsenäisesti ehtoolliselle sekä olla täysi-ikäisenä ehdokkaana seurakuntavaaleissa. Rippikoulun käyminen antaa mahdollisuuden myös kirkkohäihin.

Lue lisää rippikoulusta ja konfirmaatiosta täältä