Viikon Sana 6.5.2020

Jospa Taivas alkaakin jo täällä

Eräs tunnetuimmista paremman maailman unelmista lienee 1400-1500 -lukujen taitteessa eläneen filosofi Thomas Moren ihanneyhteiskunta Utopia. Kyseessä on hänen keksimänsä kuvitteellinen saarivaltio. More kirjoittaa Utopia-teoksessaan: "Miten ketään ihmistä voi viehättää vähäpätöisen jalokiven tai helmen heikko kiilto, kun hän kerran voi katsella jotain tähteä taivaalla tai itse aurinkoa? Tai kuka on niin järjetön, että pitää itseään muita parempana vain siksi, että hänen vaatteensa on ohuemmasta ja hienommasta villalangasta kuin muiden? Olkoonpa se tehty miten hienosta villalangasta hyvänsä, aikoinaan on lammas kantanut sitä selässään, ja pelkkää lammasta se on sen jälkeenkin vain ollut." 

Utopia mielletään joksikin paremmaksi paikaksi. Kristinuskossa ei puhuta Utopioista, mutta kysymme joskus millaista Taivaassa on. Ilmestyskirja kuvaa Taivasten valtakuntaa kullasta ja jalokivistä tehtynä kaupunkina, jossa Jumala elää aurinkona ihmisten keskellä (luku 21). Onko tässä kyseessä tarkka maisemakuvaus Taivaasta vai onko kyseessä vertaus paratiisista, jossa ei pahuutta enää ole ja jossa Jumalan rakkaus on läsnä? 

Entä tämä maailma, jonka tunnemme ja koemme omilla aisteillamme? Tulisiko meidän lakata iloitsemasta siitä, mitä meillä on tässä ja nyt? Apostoli Paavali näki, että jos panemme toivomme Kristukseen vain tulevaa elämää ajatellen, menetämme tämän elämän. Meitä kutsutaan rakastamaan ja elämään jokainen päivä lahjana Jumalalta. 

Meitä kutsutaan kiinnittämään katseemme myös Taivaisiin, näkymättömiin, sillä vain se on ikuista. Meidät on kutsuttu elämään todeksi myös rajallisuutemme. Mutta jospa Taivas alkaakin jo täällä?

Aki Hätinen
Vt. kappalainen
 

Aki Hätinen
Pastori Aki Hätinen