Tuoreen tunnettuus- ja mielikuvakyselyn mukaan Rovaniemen seurakunta on kehittynyt koko ajan läheisemmäksi viimeisten kahdeksan vuoden aikana. Kehitys on tasaista: 2018 vastaajista 46 % arvioi Rovaniemen seurakunnan läheiseksi ja vastaavasti yli puolet eli 54 % etäiseksi. Seuraavissa vastaavissa kyselyissä 2021 puolestaan 49 % vastaajista arvioi seurakunnan läheiseksi, 2023 yli puolet 52 % ja 2025 jo 55 % vastaajista. Vastaajien joukossa kirkkoon kuuluvista jopa 70 % pitää Rovaniemen seurakuntaa läheisenä toimijana.

- Kahdeksan vuoden aikana tapahtunut yhdeksän prosentin nousu seurakunnan läheiseksi kokemisessa kaikkien vastaajien keskuudessa on todella myönteistä kehitystä. Tähän olemme tietoisesti pyrkineet. Kirkkoon kuuluvien kokemus seurakunnan läheisyydestä on noussut jopa kymmenen prosenttia parissa vuodessa. On hienoa, että jäsentemmekin joukossa on pantu merkille pyrkimyksemme aitoon ja läheiseen kohtaamiseen pönötyksen sijaan, kirkkoherra Ilari Kinnunen kommentoi kyselytuloksia.

Sama kehityskulku on käynnissä myös muualla Suomessa. Evankelisluterilainen kirkko koetaan entistä läheisemmäksi kaupunkiseurakuntien alueilla. Ikäryhmistä nuoret alle 25-vuotiaat miehet erottuvat myönteisyyden lisääntymisessä. Vuonna 2021 tästä ikäryhmästä 32 % suhtautui myönteisesti seurakuntaan, vuonna 2023 jo 40 % ja vuonna 2025 prosentti oli 44 %.

- Mielikuvat muuttuvat yleensä hitaasti, mutta joidenkin kysymysten kohdalla tunnistamme selkeän ja johdonmukaisen trendin, tutkija Kimmo Ketola Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä toteaa. 

Seurakunta kohdataan hautausmailla, häissä, konfirmaatioissa ja medioissa
Rovaniemenkin vastaajilta kysyttiin, missä he ovat kohdanneet kuluneen vuoden aikana seurakunnan tai sen työntekijöitä?

Kärkeen nousivat:
1) hautausmaat (45 % kaikista), 
2) mediat (seurakuntalehti 34 %, uutismediat 30 %, sosiaalinen media 24 %), 
3) kirkko tai kappeli (25 %), 
4) kirkolliset toimitukset (24 %) ja 
5) jumalanpalvelukset (16 %). 

Kaikkia edellä mainittuja kohtaamisia ja yhteyksiä oli selkeästi enemmän kirkkoon kuuluvilla. Kyselyn mukaan kirkkoon kuuluvat ovat kohdanneet seurakunnan sosiaalisessa mediassa 10 % useammin kuin kaksi vuotta sitten. Kirkkoon kuulumattomien kohdallakin nousua on ollut 5 %.

- Tästä voimme päätellä hyvällä mielellä, että Rovaniemen seurakunnan viestinnän suunnittelu, uudelleen järjestelyt ja panostukset erityisesti suoriin lähetyksiin eri sosiaalisen median kanavissa ovat kasvattaneet kohtaamisten määriä medioissa ja verkossa viimeisimpien kyselyjen mukaan, viestintäpäällikkö Noora Hietanen arvioi.  

Rovaniemen seutu poikkesi muista siinä, että noin joka neljäs vastaajista (21-24 %) oli ollut osallistujana kirkollisissa toimituksissa eli esimerkiksi häissä ja ristiäisissä riippumatta siitä oliko seurakunnan jäsen vai ei. Koko maassa noin joka kolmas (33 %) kirkkoon kuuluvista on ollut vieraana tai osallistujana jossain kirkollisessa toimituksessa, kun taas kirkkoon kuulumattomien osallistumisosuus oli selkeästi pienempi (17 %).

Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan asteikolla 1–7 seurakuntien toteuttamien 20 eri toiminnon tärkeyttä ja seurakuntien onnistumista niissä. Tärkeimpänä Rovaniemen seurakunnan tehtävänä nähdään 1) kirkkojen ja hautausmaiden ylläpitäminen, jossa onnistumistakin arvioitiin myönteisesti. Seuraaviksi tärkeimpinä pidetään 2) vähäosaisista ja vanhuksista huolehtimista, 3) mielekkään tekemisen järjestämistä lapsille ja nuorille, 4) tukea elämän kriiseissä, 5) rauhan puolesta puhumista ja toimimista, 6) mukanaoloa elämän tärkeissä hetkissä, 7) henkisestä kriisinkestävyydestä huolehtimista, 8) viestinnän tavoittavuutta, 9) omalla tavalla kristittynä olemisen mahdollistamista ja 10) yhteistyötä koulujen ja päiväkotien kanssa.

Liitteenä: Seurakuntien tunnettuus- ja mielikuvakysely 2025 ja vertailua edellisiinLinkki avautuu uudessa välilehdessä

Kyselyn toimeksiantajana olivat ev.-lut. seurakunnat ja seurakuntayhtymät 16 paikkakunnalla: Espoo, Helsinki, Hämeenlinna, Jyväskylä, Kokkola, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Oulu, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Kaarina sekäVantaa. Kyselyn toteutti Norstat Oy 11.3.-9.4.2025. Kyselyyn vastasi 8 018 yli 18-vuotiasta suomalaista. Aineisto on painotettu alueittain iän ja sukupuolen mukaan aikuisväestöä vastaavaksi. Koko aineiston virhemarginaali on 1,1 prosenttiyksikköä suuntaansa 95 prosentin luottamustasolla.