Ensimmäinen ja toinen kirkko

Rovaniemen ensimmäiset kirkot ovat sijainneet Korkalonniemellä, nykyisen I hautausmaan kohdalla. Saarnahuone on todennäköisesti ollut paikalla jo 1600-luvun alussa. Sen tuhosivat 1611 venäläiset hävitysretkellään.

Varsinainen ensimmäinen kirkko lienee rakennettu melko pian, viimeistään 1630, jolloin Rovaniemeltä mainitaan ensi kerran lukkari. Tästä ensimmäisestä kirkosta ei ole juuri muuta tietoa kuin se, että kun uusi kirkko rakennettiin vuonna 1688, se rakennettiin vanhan kirkon ympärille. Tästä voidaan päätellä, että vanha oli uutta pienempi. Tyyliltään se oli  pohjalainen hirsistä tehty pitkäkirkko, sisäänkäynti länsipäädyssä, alttari itäpäädyssä.

Toisen  kirkon salvaminen aloitettiin 1688–1689 vanhan ympärille. Näin paikka haluttiin  pyhittää kirkon alla olevien hautasijojen vuoksi.   Kirkon mitat olivat noin 15 x 7 metriä.  Sitä voidaan verrata 1689 rakennettuun Sodankylän vanhaan kirkkoon, jonka mitat ovat  13 x 8,3 metriä. Muutenkin Rovaniemen kirkon arvioidaan muistuttaneen Sodankylän kirkkoa. Sisälle sijoitettiin naisten ja miesten puolelle 14 penkkiä ja lehterille kaksi penkkiä. Vuodelta 1766 on tiedot 260 istumapaikasta.

Toisen kirkon kalustus ja esineistö

Kirkkoon saatiin saarnatuoli Kemin kirkosta, alun perin Nikolaus Rungiuksen ja hänen vaimonsa sinne lahjoittamia.  Uusi saarnastuoli ja alttari saatiin 1748 puuseppä Zacrias Bongen tekemänä.  Sen koristeli  1754 Johan Ollongren.  Kynttilänjalat, -lampetit, ja -kruunut saatiin lahjoituksina talonpojilta ja papistolta. Yksi kynttiläkruunu  on Felisia Boneliuksen 1745 lahjoittama miehensä kappalainen Christer Boneliuksen muistoksi. Kaksi samettista messukasukkaa olivat vuodelta 1724. 

Ensimmäisen suomenkielisen koko Raamatun, Biblia 1642, oli lahjoittanut mademoiselle Felicia Forselius, kappalainen Christer Boneliuksen tuleva puoliso.  Kirkossa olivat lisäksi Suomenkielinen Wirsi- ja evankeliumikirja vuodelta 1668, Kirkkokäsikirja Uloskäynyt Suomexi 1694, Wirsi- ja evakeliumikirjat ja saarnakokoelmia  vuosilta 1724, 1728, 1730, ja 1731.  

Vuonna 1955 pystytetty vanhojen kirkkojen muistopatsas. Rovaniemen seurakunnan kuva-arkisto.
Vuonna 1955 pystytetty vanhojen kirkkojen muistopatsas. Rovaniemen seurakunnan kuva-arkisto.

Kirkon kunto ja koon riittävyys

Puinen kirkko oli säiden armoilla ja vaati monenlaista korjaamista: katon uusimista, tervaamista ja seinien oikaisua. Seurakuntalaiset eivät aina olleet halukkaita osallistumaan  näiden vaatimiin kustannuksiin. 

Väkiluku kasvoi 1700-luvun puolivälistä 1800-luvun alkuun 700:sta 1500:aan, siis kaksinkertaistui.   Kirkko todettiin ahtaaksi, varsinkin juhlapyhinä. – Ainakin henkistä painetta lisäsi se, että Rovaniemestä tuli itsenäinen seurakunta 1785. – Uuden kirkon rakentamisella ei kuitenkaan pidetty kiirettä. 

Salvator Mundi
Salvator Mundi "Maailman Vapahtaja" -teoksen maalasi 1694 oululainen Lars Collanius.

Alttaritaulut

Toiseen kirkkoon tuli kolme alttaritaulua: Ensimmäinen niistä on  Salvator Mundi ´Maailman Vapahtaja´. Sen maalasi 1694 oululainen Lars Collanius. Taulun lahjoitti kirkonvartija Heikki Heikinpoika Vitikka. Toinen alttaritaulu  oli  Beter Bergströmin maalaama 1739 Kuninkaiden kumarrus.    Kolmannen alttaritaulun Pyhä Ehtoollinen  maalasi 1801 ruotsalainen August Hansen. Sen lahjoittivat kirkkoherra Stephan Gisselkorsin muistoksi hänen vävynsä ja tyttärensä.