Rovaniemen seurakunta nyt ja eilen

Rovaniemi on syntynyt Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohtaan, maisemaa hallitsevat vaarat ja kauniit jokivarret. 

Vuoden 2006 alusta Rovaniemen kaupunki ja maalaiskunta yhdistyivät Rovaniemen kaupungiksi. Seurakunnan osalle se ei tuonut muutosta, koska Rovaniemen seurakunta on aina ollut yksi alueellinen ja väestöllinen kokonaisuus. Seurakunnan läsnäoleva väkiluku on tätä nykyä reilut 49 000 henkeä, pinta-ala noin 8014 neliökilometriä.

Luterilaisen seurakuntaelämän vaiheet alkavat 1600-luvun alusta. Siinä vaiheessa Rovaniemi oli osa Kemin emäseurakuntaa. Ensimmäinen kirkko rakennettiin jo tuolloin. Itsenäisen seurakunnan historia alkaa vuodesta 1785. Seurakunta kuuluu Rovaniemen rovastikuntaan ja Oulun hiippakuntaan. 

Lisätietoa Rovaniemen kirkon historiasta

Rovaniemen seurakunnan kolmas kirkko

Nykyisen kirkon pihamaalla on pihanparannushankkeen yhteydessä 2017 kivetyksellä rajattu vanhan ristikirkon paikka. Paikalla on myös opastetaulu, joka kertoo vanhasta kirkosta. Tämä kirkko oli Rovaniemen seurakunnan kolmas kirkko. 

Rovaniemen seurakunnan puinen ristikirkko valmistui 1817 ja se vihittiin käyttöönsä 16.3. 1818. Vihkimisen suoritti Kemin kirkkoherra, rovasti Matias Castren.

Pohjapiirrokseltaan ristin muotoinen kirkko oli 30 metriä pitkä ja leveä, korkeutta oli 7,2 m. Yhdessä ristissä olivat säilytyshuone ja sakasti, sen alla oli viinikellari. Lämmityslaitteita ei ollut. 

Kirkko tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944.  Kolme kirkon sisustuksessa olleista kynttiläkruunuista on tätä nykyä Viirin kappelissa. 

(Lähde Pulkamo, S. 1982. Rovaniemen seurakunta 350 vuotta) 

Toiminnassa matriisiorganisaatio

Seurakunta jakaantuu neljään toiminta-alueeseen, joista keskikaupunki on täysin kaupunkialuetta, kolme muuta muodostuvat kaupungin lähiöistä ja maaseutukylistä. Jokaisella alueella on oma pappi, nuorisotyönohjaaja ja diakoniatyöntekijä. 

Alueiden työ muodostaa seurakuntatyön rungon, jota tukee myös neljän laaja-alaisen ja monimuotoisen työalan verkosto: palvelutyö, kasvatustyö ja julistustyö sekä hauta- ja kiinteistötoimi. Työalojen toimintaa johtavat työalavastaavat työalajohtokunnan kanssa.

Seurakunta-alueet ovat:

  • Ounasvaara - Alakemijoki
  • Keskikaupunki
  • Korkalovaara - Ounasjoki
  • Saarenkylä - Nammankylät - Yläkemijoki

Alueiden toimintaa johtavat kappalaiset yhdessä alueneuvostojen kanssa.

Seurakunnassa on kaikkiaan noin 140 työntekijää, joista puolet on hengellisessä työssä ja puolet toimisto- ja kiinteistötehtävissä.

Kirkkoherranvirasto ja taloustoimisto sekä useimmat työalatoimistot sijaitsevat kirkon vieressä olevassa seurakuntakeskuksessa. 

Valokuva rististä seinällä.