Rippikoulu kasvattaa ehtoolliselle

Rovaniemen seurakunnassa monet nuoret ovat saaneet elämänsä ensimmäisen ehtoollisen omana konfirmaatiopäivänään.

Konfirmaatio on juhlallinen ja jännittäväkin hetki. Ennen tilaisuuden alkua nuorten mielessä vilisee kysymyksiä paitsi juhlan kulkuun myös ehtoollisen nauttimiseen liittyen: Miltä öylätti tuntuu suussa, juuttuuko se todella kiinni kitalakeen, voiko siihen tukehtua? Entä minkä makuista viini on?

Jotkut nuoret päätyvät ehtoolliselle uudelleen esimerkiksi isosen roolissa paria vuotta myöhemmin, joillekin ehtoollinen jää oman konfirmaatiopäivän ainutkertaiseksi kokemukseksi, joka ei toistu vuosiin. Siten ehtoollinen jää aikuisuuteen asti hyvin vieraaksi toimitukseksi, eikä ehtoollispöydästä tule tuttu paikka välttämättä koskaan.

Rippikoulun tulisi kasvattaa nuorta ehtoolliselle, sillä ehtoollisella käymiseen tottuu vain käymällä ehtoollisella. Suomen evankelisluterilaisen kirkon rippikoulusuunnitelma Suuri Ihme korostaa, miten merkittävää on, että rippikouluryhmä osallistuu yhdessä ohjaajiensa kanssa ehtoolliselle useamman kerran ennen konfirmaatiota. Sillä tavalla käytännön asiat ehtoolliseen liittyen tulevat tutuiksi jo rippikouluvuoden aikana, eikä niitä tarvitse enää konfirmaatiopäivänä jännittää. Nuori voi löytää uusia ulottuvuuksia ehtoollisen merkityksestä.

Ehtoollisella käyminen jo rippikoulun aikana edellyttää siihen liittyvän opetuksen antamista jo rippikouluvuoden alkutaipaleella. Opetusta syvennetään rippikoulumatkan aikana nuorten saatua myös omakohtaista kokemusta ehtoollispöydästä. Lopulta ehtoollisen sakramentti on kuitenkin aina mysteeri, joka ei avaudu pelkästään järjen avulla. Oma osallistuminen – ei vain yhden kerran, vaan toistuvasti, voi avata myös ehtoollisen hengellistä merkitystä.

Lähtökohtana ehtoolliskasvatukseen on aina vapaaehtoisuus.

Jos nuorta ei ole kastettu tai hän ei halua osallistua ehtoolliselle, hän voi kuitenkin tulla yhteiseen pöytään siunattavaksi ja laittaa tällöin oikean kätensä vasemmalle olkapäälleen merkiksi siitä, ettei hänelle jaeta leipää ja viiniä. Jumalanpalveluselämän läpäistessä koko rippikoulun, nuorelle tarjoutuu monenlaisia kokemuksia Jumalan kohtaamisesta. Ehtoollinen on seurakuntayhteyden ytimessä ja juuri siihen paikkaan haluamme myös nuoret toivottaa tervetulleiksi. Ei pelkästään piipahtamaan juhlapäivänään, vaan juurtumaan ja kotiutumaan.

Tekstin on kirjoittanut nuorisotyön ohjaaja Jenniina Heikkilä

Mikä on ehtoollinen?

Ehtoollisen merkitys on noussut kirkossamme viime vuosina ja vuosikymmeninä.

Nykyään suurin osa jumalanpalveluksista Rovaniemen seurakunnassakin on ehtoollisjumalanpalveluksia eli messuja. Myös rippikoulussa ehtoollisen merkitys on alettu nähdä vahvempana, ja sille osallistutaan etenevissä määrin jo ennen konfirmaatiota. Tämän kirjoituksen tarkoituksena on selventää, mikä on ehtoollisen merkitys, ja näin luoda taustaa myös tälle kehitykselle.

Ehtoollinen on sakramentti

Luterilaisen määritelmän mukaan sakramentti on Kristuksen asettama pyhä toimitus, jossa aine välittää armoa. Näin ollen kirkkomme sakramentteja ovat kaste ja ehtoollinen. Kaste on ainutkertainen tapahtuma, mutta ehtoollisella saamme käydä jatkuvasti saamassa vahvistusta elämäämme.

Ehtoollinen on Kristuksen asettama

Ehtoollista vietetään, koska Kristus on itse käskenyt niin. Ensimmäistä ehtoollisen viettoa, joka tapahtui viimeisenä iltana ennen Jeesuksen kuolemaa, kuvataan kaikissa evankeliumeissa. Sanat, joilla Jeesus asetti ehtoollisen, ovat ehtoollisenvieton ydin, ja ne toistetaan jokaisessa messussa:

Herramme Jeesus Kristus, sinä yönä, jona hänet kavallettiin, otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen: Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne. Tehkää se minun muistokseni. Samoin hän otti maljan, kiitti ja sanoi: Ottakaa ja juokaa tästä, te kaikki. Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka vuodatetaan teidän puolestanne syntien anteeksiantamiseksi. Niin usein kuin te siitä juotte, tehkää se minun muistokseni.

Näiden sanojen kautta ensimmäisen ehtoollisen todellisuus tulee keskellemme joka messussa.

Ehtoolliseen kuuluu konkreettinen aine

Ehtoollisen elementit ovat leipä ja viini, joita Kristus itse käytti ensimmäisellä ehtoollisella. Koska Kristus asetussanoissa niin itse sanoo, uskomme leivän ja viinin niiden siunaamisen jälkeen todella sisältävän Kristuksen ruumiin ja veren. Tämä on jotakin todella suurta ja järjelle käsittämätöntä. Ehtoollisella yhteys Jumalaan toteutuu kaikista konkreettisimmassa muodossa.

Ehtoollinen välittää armoa

Kristus on kuollut meidän syntiemme sovitukseksi, jotta me pääsisimme taivaaseen. Ehtoollisella tämä Kristuksen pelastustyö, joka perustuu Jumalan armoon, ei jää vain puheen tasolle, vaan se välittyy konkreettisesti. Jumala tulee itse keskellemme ja antaa meille leivässä ja viinissä kaikki hyvät lahjansa. Ehtoollinen ei ole täydellisten kristittyjen ateria (sellaisia ei ole), vaan nimenomaan armoa tarvitsevien ateria. Ehtoollisella saamme vahvistua uskossamme ja saamme myös voimaa elää kristittyinä arjessa.

Tekstin on kirjoittanut pappi Mikko Estama.