Rovaniemen kirkon historiaa

Rovaniemen kirkko on sodan jälkeisen jälleenrakentamisen maamerkki. Rovaniemen seurakunta menetti Lapin sodassa kaikki rakennukset. Oli rakennettava uusi kirkko, kirkkoherran ja kappalaisen pappilat, kanttorila, kirkkoherranvirasto, siunauskappeli sekä hautausmaan hoitajan ja apupapin asunnot.

Rakennustyötä varten asetettiin helmikuussa 1946 rakennustoimikunta, johon kuuluivat rovasti V.E. Laitinen, johtaja P.A. Jokela, posteljooni E.H. Poikela, kunnallisneuvos Janne Koivuranta, työpäällikkö P.E. Patopuro, piiripäällikkö Johan Maatela sekä puheenjohtajana pastori Pentti Seppänen. Myöhemmin jäseneksi tuli myös kirkkohallintokunnan puheenjohtaja, rakennusmestari Viljami Kaltio.

Seurakunta sai tilapäiseksi pyhäkoksi lahjoituksena Ruotsin kirkon diakoniahallituksen kautta (till Brödernas Hjälp) elementeistä koottavan rakennuksen, jonka Väinö Malmivaara vihki käyttöön tammikuussa 1947.

Rovaniemen seurakunnan kolmas kirkko

 

Nykyisen kirkon pihamaalla on pihanparannushankkeen yhteydessä 2017 kivetyksellä rajattu vanhan ristikirkon paikka. Paikalla on myös opastetaulu, joka kertoo vanhasta kirkosta. Tämä kirkko oli Rovaniemen seurakunnan kolmas kirkko. 

Rovaniemen seurakunnan puinen ristikirkko valmistui 1817 ja se vihittiin käyttöönsä 16.3. 1818. Vihkimisen suoritti Kemin kirkkoherra, rovasti Matias Castren.

Pohjapiirrokseltaan ristin muotoinen kirkko oli 30 metriä pitkä ja leveä, korkeutta oli 7,2 m. Yhdessä ristissä olivat säilytyshuone ja sakasti, sen alla oli viinikellari. Lämmityslaitteita ei ollut. 

Kirkko tuhoutui Lapin sodassa syksyllä 1944.  Kolme kirkon sisustuksessa olleista kynttiläkruunuista on tätä nykyä Viirin kappelissa. 

(Lähde Pulkamo, S. 1982. Rovaniemen seurakunta 350 vuotta) 

Rovaniemen kirkon on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljeguist. Kirkko vihittiin käyttöön 20.8.1950.
Rovaniemen kirkon on suunnitellut arkkitehti Bertel Liljeguist. Kirkko vihittiin käyttöön 20.8.1950.