Evästeet
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä
Selkärangan partiokasvatukselle muodostavat laumojen ja vartioiden viikoittaiset kokoontumiset, ryhmiä on noin 30. Sudenpentulaumat retkeilevät runsaasti Paaniemen majalla, keskimäärin 15 kertaa vuoden aikana. Vartioiden retket suuntautuvat Tavilan, Kursungin ja Povarin kämpille, yhteensä retkikertoja kertyy noin 50 vuodessa.
Lisäksi partiolaiset osallistuvat Lapin partiolaisten partiotahtitapahtumaan. Sudenpennut osallistuvat omaan Lapin alueen tapahtumaansa. Kesällä ja syksyllä on tarjolla omien lippukuntien leirejä. Lippukunnat osallistuvat säännöllisesti myös valtakunnallisiin partioleireihin.
Vanhemmat partiolaiset kokoontuvat säännöllisesti kevättalvella lumiluolaleirille Aakenustunturille.
Partiokirkot Yrjönpäivänä sekä itsenäisyyspäivänaattona kokoavat partiolaiset vanhempineen. Näiden lisäksi Napakka-tapahtuman partiomessussa oli 500 osallistujaa.
Sotien jälkeen Rovaniemen seurakunnassa etsittiin uusia nuorisotyön tapoja. Partiotoiminta todettiin hyväksi ja kirkon kokonaisanomaan sopivaksi. Niinpä 1940-luvun loppuun mennessä Rovaniemelle perustettiin kaksi uutta partiolippukuntaa Napapiirin Pojat 1949 ja Napapiirin Tytöt 1950.
Ensimmäiset Napapiirin Poikien partiolupauksen antajat olivat Erkki Alasuutari, Onni Möttönen ja Ilmo Pulkamo. Lupaus annettiin 18.7.1949 Helsingistä saapuneelle partiojohtaja Reino Aallolle. Toiminta alkoi jo samana vuonna Hukka-nimisessä vartiossa. Jäsenmäärä lähti nopeaan kasvuun ja partiotoiminta vakiintui osaksi seurakunnan nuorisotyötä siitä huolimatta että lippukunnan alkutaipaleella lippukunnanjohtajat vaihtuivat lähes vuoden välein.
EvästeetLinkki avautuu uudessa välilehdessä