Diakoniatyöstä lyhyesti
Diakonia on lähimmäisen auttamista ja palvelua, joka nousee kristillisestä ihmiskäsityksestä ja lähimmäisvastuusta. Tähän vastuuseen kuuluu niin henkisen, hengellisen kuin taloudellisenkin tuen ulottuvuudet. Suomen ev.lut. kirkossa diakonia on eräs seurakunnan perustehtävistä, osa sen elämää ja toimintaa.
Diakoniatyöllä on tänään kirkossa monet kasvot, joihin kuuluu erityisesti diakoniatyöntekijöiden tekemä auttamistyö sekä monimuotoinen ryhmätoiminta, retki- ja leirityö, erityistapahtumat ja vapaaehtoistoiminta.
Diakonian juuret
Diakoniatyön juuret nousevat jo kahden tuhannen vuoden takaa ensimmäisen seurakunnan elämästä (Apostolien teot). Jeesus itse näytti esimerkillään ja opetuksissaan kuinka meidän tulisi kohdata lähimmäisemme.
Rakkauden kaksoiskäsky: Jeesus opetti rakastamaan Jumalaa ja lähimmäistä, Mark. 12: 29-31
”Kultainen sääntö”: Jeesus opetti: "Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” Matt. 7: 12
Lähimmäisemme: Jeesuksen kertomus Laupiaasta samarialaisesta kertoo meille kuka on lähimmäisemme, Luuk. 10: 25-37
Diakoniatyöntekijät ovat
Diakonissoja tai diakoneja. Diakonissa on saanut terveydenhuollon (sairaanhoitaja) ja diakoniatyön koulutuksen, diakoni sosiaalialan (sosiaalityöntekijä/sosiaaliohjaaja) ja diakoniatyön koulutuksen. Työntekijöihin voi ottaa yhteyttä joko soittamalla, varaamalla ajan diakoniatoimistoon tai pyytämällä heitä käymään luonasi.
Kun sinulla on elämässäsi huolia ja vaikeuksia, esim. surua, ihmissuhdeongelmia, perheongelmia, toimeentulovaikeuksia, päihdeongelmia, toivot keskusteluapua, tunnet itsesi yksinäiseksi, tarvitset tukea. Ole rohkeasti yhteydessä alueesi diakoniatyöntekijään.