Erityisryhmien toimintaa

Yhdessä tehden, toisiamme kuunnellen ja auttaen.

Diakoniatyöntekijöillä on oman aluevastuutyön (työ alueilla) lisäksi omaa erityistyötä ja muuta yhteistä työalan diakoniatyötä koko seurakunnan alueella. Osalla diakoniatyöntekijöistä on kokonaan erityistyötä ja muuta yhteistä diakoniatyötä.

Erityistyössä diakoniatyöntekijä on yhteydessä omaan erityisryhmäänsä (yhdyshenkilö) ja heidän vertaistukijärjestöihin sekä viranomaisiin tekemällä mahdollisuuksien mukaan (erityisryhmästä riippuen) henkilökohtaista työtä sekä järjestämällä erilaisia leiri-, retki- ja muita erityistilaisuuksia. Erityistyössä pyritään tekemään sielunhoitoa, ehkäisemään syrjäytymistä ja vahvistamaan seurakuntayhteyttä. Kerhotoimintaan osallistuessa toivomme osallistujien noudattavan valtakunnallisia sekä seurakunnan koronaohjeita.

Lisätietoja ryhmien toiminnasta saat vastaavalta diakoniatyöntekijältä.

Mielenterveystyö

Diakoniatyöntekijöiden henkilökohtaiseen työhön sisältyy erityisesti sielunhoitoa, palveluun ohjausta ja kokonaisvaltaisen auttamisen näkökulmasta muuta tukea. Rinnalla kulkeminen on aktiivista tukemista ja ihmisen arvostamista. Diakoniassa pyritään vaikuttamaan myös arvoihin, asenteisiin ja päätöksentekoon mielenterveyskuntoutujien aseman parantamiseksi. Mielenterveyskuntoutujille järjestetään retkiä ja erityistilaisuuksia.

Omaishoitajatyö

Diakoniatyö tukee omaishoitajia heidän työssään järjestämällä omaishoitajille ja heidän läheisilleen hengellistä ja henkistä virkistystä. Omaishoitajille ja heidän läheisilleen järjestetään retkipäiviä ja keskustelutilaisuuksia, joilla he saavat tukea ja mahdollisuuden tavata toisiaan. Vuosittain järjestään omaishoitajille oma kirkkopyhä. Tarvittaessa käymme myös kotikäyntejä. 
 

Lähimmäispalvelua vapaaehtoisena

Lähimmäinen voi olla kuuntelija, keskustelija, lukija tai ulkoiluttaja. Hän voi toimia opas- tai saattoapuna vaikkapa kirkkoon tai teatteriin - kaikkea oman aikansa puitteissa. Lähimmäispalvelu on vastavuoroista toimintaa; sekä auttaja että autettava saavat elämäänsä iloa ja sisältöä. Vapaaehtoistyötä voi tehdä myös silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Lähiö- ja perhetyö

Verkostoidutaan muiden toimijoiden kanssa, järjestetään yhteisiä tapahtumia ja toimintaa sekä vastavuoroisen keskusteluyhteyden kautta vahvistetaan asukkaiden seurakuntayhteyttä. Perhediakonia on sekä ennaltaehkäisevää että lastensuojelun näkökulmasta tehtävää perhetyötä perheiden parhaaksi. Perheitä kohdataan kodeissa, toimistolla sekä retki-, ryhmä- ja leiritoiminnassa. Työssä tehdään tiivistä moniammatillista yhteistyötä muiden seurakunnan työalojen, piirien sekä kaupungin toimijoiden kanssa.

Työttömät

Diakoniatyö pyrkii tukemaan työttömänä olevia erityisesti kaikkien diakoniatyöntekijöiden henkilökohtaisen työn kautta. Työttömiä avustetaan taloudellisesti. Erityisvastuussa oleva diakoniatyöntekijä järjestää erityistilaisuuksia ja tekee yhteistyötä työttömien vertaistukijärjestöjen kanssa.

Ikäihmiset

Kaikki diakoniatyöntekijät tekevät kotikäyntejä, järjestävät kerhoja, retkiä ja tilaisuuksia sekä muistetaan syntymäpäivinä yhdessä pappien kanssa. Vanhustyön erityistyövastuutyöntekijä järjestää leirejä, retkiä ja muita  erityistilaisuuksia ja pitää yhteyttä vanhustyötä tekeviin verkostoihin.

Romanit

Romanityötä tehdään romaniyhteisön tarpeista käsin. Työ painottuu diakoniatyöntekijän henkilökohtaiseen työhön ja tarpeen mukaan esimerkiksi leirin järjestämiseen.

Iloiset musikantit Norvajärvellä laulamassa yhdessä.

Näkövammaisten toimintaa

Kirkon näkövammaistyössä pyritään osaltaan tarjoamaan näkövammaisille mahdollisuus toimia normaalisti seurakunnassa ja löytää elävän seurakuntayhteyden. Pistekirjoitus-, äänite- ja isotekstimateriaalit palvelevat näkövammaisia ihmisiä. Näkövammaisille järjestetään erityistilaisuuksia. Rovaniemen rovastikunta järjestää yhteistyössä kerran vuodessa näkövammaisten kirkkopyhän. 

Kuulovammaisten toimintaa

Kirkon saavutettavuusohjelman tavoitteena on välittää kirkon sanomaa eri tavoin niin, että kaikki voivat ottaa sen vastaan. Seurakuntakeskuksessa ja kirkossa on kuulemista helpottavat induktiosilmukat. Huonokuuloisille ja kuuroutuneille järjestetään erityistilaisuuksia.

Kehitysvammaisten toimintaa

Kirkon kehitysvammaistyön perusta on kristillinen ihmiskäsitys. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja jokainen yksilö on ainutkertainen. Ihmisen arvo ei perustu hänen tekoihinsa tai saavutuksiin, asemaan tai ominaisuuksiin. Ihminen on arvokas koska on olemassa. Kirkon kehitysvammaistyön tehtävänä on etsiä keinoja, joiden avulla mahdollistetaan kehitysvammaisille ihmisille kristillinen kasvatus ja elävä seurakuntayhteys.

Kaverikammari jatkuu lauantaina 5.2.2022. Kerhon jatkumisen edellytys on koronatilanteen paraneminen ja 20 hengen kokoontumisrajoituksen purkaminen. Lisätietoja kehitysvammaistyön pappi Terhi Ämmälä, 040-5807048.

Kaverikammari on olohuonetyyppinen kerho, jonne kehitysvammaiset voivat tulla yksin tai avustajan kanssa viettämään aikaa. Kerhossa on mahdollista muun muassa lukea lehtiä, pelata biljardia, askarrella ja pelata pelejä. Kahvien lisäksi on tarjolla pientä naposteltavaa. Kerhossa on mukana 2-3 ohjaajaa. Tulisitko ohjaajaksi Kaverikammarille? Etsimme positiivisia, avoimia ja itsenäiseen työskentelyyn kykeneviä kerhonohjaajia palkkiota vastaan. Ohjaajan tulee olla täysi-ikäinen. Lisätietoja voi kysyä Lapin seurakuntien kehitysvammaistyön pastorilta.

Iloiset Musikantit on kehitysvammaisten oma yli 40 vuotta vanha musiikkiryhmä. Se on mukava mahdollisuus kehitysvammaisille osallistua laulupainotteiseen yhteismusisointiin. Kokoontuu keskiviikkoisin klo 17.30 Ounasrinteen kappelissa. Lisätietoa kuorosta voi kysyä kanttori Sanna Peltolalta.

Aikuisten kehitysvammaisten Torstaikerho kokoontuu seurakuntakodin yläsalissa parillisen viikon torstai klo 13– 15. Kerhosta vastaa diakoniatyöntekijä, jonka erityisvastuualueena on kehitysvammaistyö.

Kehitysvammaisten kerhoista vastaa ja lisätietoja antaa Lapin seurakuntien kehitysvammaistyön pappi, yhteystiedot löydät tästä linkistä.