Mielenterveystyö

Diakoniassa keskeistä on ihmisen kokonaisvaltainen kohtaaminen, myös mielenterveyden kysymyksissä. Diakoniatyöntekijöiden henkilökohtaiseen työhön sisältyy erityisesti sielunhoitoa, palveluun ohjausta ja kokonaisvaltaisen auttamisen näkökulmasta muuta tukea. Rinnalla kulkeminen on aktiivista tukemista ja ihmisen arvostamista. Diakoniassa pyritään vaikuttamaan myös arvoihin, asenteisiin ja päätöksentekoon mielenterveyskuntoutujien aseman parantamiseksi. Mielenterveyskuntoutujille järjestetään retkiä ja erityistilaisuuksia.

Omaishoitajatyö

Omaishoito on jo ja tulee lähivuosina olemaan entistä keskeisempi hoitomuoto, sillä kunnat vähentävät nopeassa tahdissa laitoshoitopaikkoja ja muita palvelumuotojaan. Kunta-ja palvelurakenteen muuttuessa omaishoidon avulla tullaan kattamaan varsin merkittävä osa vanhusten, vammaisten ja pitkäaikaissairaiden tarvitsemasta hoivasta ja huolenpidosta.

Diakoniatyö tukee omaishoitajia heidän työssään järjestämällä omaishoitajille ja heidän läheisilleen hengellistä ja henkistä virkistystä. Omaishoitajille ja heidän läheisilleen järjestetään retkipäiviä ja keskustelutilaisuuksia, joilla he saavat tukea ja mahdollisuuden tavata toisiaan.  Vuosittain järjestään omaishoitajille oma kirkkopyhä. Tarvittaessa käymme myös kotikäyntejä.

Lähimmäispalvelu

Lähimmäispalvelu on kirkon vapaaehtoistyötä. Lähimmäinen voi olla kuuntelija, keskustelija, lukija tai ulkoiluttaja. Hän voi toimia opas- tai saattoapuna vaikkapa kirkkoon tai teatteriin - kaikkea oman aikansa puitteissa. Lähimmäispalvelusta monet vanhukset ja eri tilanteissa yksinäiseksi itsensä kokevat ovat löytäneet itselleen lähimmäisen. Lähimmäispalvelu on vastavuoroista toimintaa; sekä auttaja että autettava saavat elämäänsä iloa ja sisältöä. Vapaaehtoistyötä voi tehdä myös silloin tällöin erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa.

Lähiö- ja perhetyö

Lähiötyö on kerrostalo-rivitalo -alueilla tehtävää kristillistä yhdyskuntatyötä. Asukkaita tuetaan arjessa ja kannustetaan rakentavaan vertais- ja kansalaistoimintaan heidän oman hyvinvoinnin parantamiseksi. Lähiöalueilla verkostoidutaan muiden toimijoiden kanssa, järjestetään yhteisiä tapahtumia ja toimintaa sekä vastavuoroisen keskusteluyhteyden kautta vahvistetaan asukkaiden seurakuntayhteyttä.

Perhediakonia on sekä ennaltaehkäisevää että lastensuojelun näkökulmasta tehtävää perhetyötä perheiden parhaaksi. Perheitä kohdataan kodeissa, toimistolla sekä retki-, ryhmä- ja leiritoiminnassa. Työssä tehdään tiivistä moniammatillista yhteistyötä muiden seurakunnan työalojen, piirien sekä kaupungin toimijoiden kanssa.

Työttömät

Kaikilla ei ole työtä Rovaniemelläkään. Diakoniatyö pyrkii tukemaan työttömänä olevia erityisesti kaikkien diakoniatyöntekijöiden henkilökohtaisen työn kautta. Työttömiä avustetaan taloudellisesti. Erityisvastuussa oleva diakoniatyöntekijä järjestää erityistilaisuuksia ja tekee yhteistyötä työttömien vertaistukijärjestöjen kanssa.

Vanhukset

Vanhusten tukeminen on perinteistä diakoniatyötä. Kaikki diakoniatyöntekijät tekevät vanhusten luokse kotikäyntejä, järjestävät vanhuksille kerhoja, retkiä ja tilaisuuksia sekä muistetaan syntymäpäivinä yhdessä pappien kanssa. Vanhustyön erityistyövastuutyöntekijä järjestää leirejä, retkiä ja muita  erityistilaisuuksia ja pitää yhteyttä vanhustyötä tekeviin verkostoihin.

Romanityö

Romanityötä tehdään romaniyhteisön tarpeista käsin. Työ painottuu diakoniatyöntekijän henkilökohtaiseen työhön ja tarpeen mukaan esimerkiksi leirin järjestämiseen.

Kehitysvammaistyö 

Kirkon kehitysvammaistyön perusta on kristillinen ihmiskäsitys. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja jokainen yksilö on ainutkertainen. Ihmisen arvo ei perustu hänen tekoihinsa tai saavutuksiin, asemaan tai ominaisuuksiin. Ihminen on arvokas koska on olemassa. Kirkon kehitysvammaistyön tehtävänä on etsiä keinoja, joiden avulla mahdollistetaan kehitysvammaisille ihmisille kristillinen kasvatus ja elävä seurakuntayhteys.

Kehitysvammaistyötä tehdään seurakunnassa yhteistyössä eri viranomaisten, erityisesti alan järjestöjen kuten Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Kehitysvammaliiton kanssa kehitysvammaisten omaehtoiseen selviämisen ja elinolosuhteiden parantamiseksi.

Lisätietoja ryhmien toiminnasta saat erityistyöalasta vastaavalta diakoniatyöntekijältä.

Kehitysvammaisten toimintaa

Kirkon kehitysvammaistyön perusta on kristillinen ihmiskäsitys. Ihminen on luotu Jumalan kuvaksi ja jokainen yksilö on ainutkertainen. Ihmisen arvo ei perustu hänen tekoihinsa tai saavutuksiin, asemaan tai ominaisuuksiin. Ihminen on arvokas koska on olemassa. Kirkon kehitysvammaistyön tehtävänä on etsiä keinoja, joiden avulla mahdollistetaan kehitysvammaisille ihmisille kristillinen kasvatus ja elävä seurakuntayhteys.

Kehitysvammaistyötä tehdään seurakunnassa yhteistyössä eri viranomaisten, erityisesti alan järjestöjen kuten Kehitysvammaisten Tukiliiton ja Kehitysvammaliiton kanssa kehitysvammaisten omaehtoiseen selviämisen ja elinolosuhteiden parantamiseksi.

Kehitysvammaisten kerho Kaverikammari 

Kaverikammari on olohuonetyyppinen kerho, jonne kehitysvammaiset voivat tulla yksin tai avustajan kanssa viettämään aikaa. Kerhossa on mahdollista muun muassa lukea lehtiä, pelata biljardia, askarrella ja pelata pelejä. Kerho päättyy kello 13 alkavaan kahvihetkeen. Kahvien lisäksi on tarjolla pientä naposteltavaa.

Kerhossa on mukana 2-3 ohjaajaa.

Kerho kokoontuu Katutasolla (Kansankatu 17) lauantaisin  klo 12-13.30.

Kerhon aikana ohjaajat tavoittaa numerosta 040 709 2337. 

Kaverikammarin väki palaa joulutauolta lauantaina 12.1.

Tervetuloa mukaan hyvään seuraan!

Kerhosta vastaa ja lisätietoja antaa Lapin seurakuntien kehitysvammaistyön pappi, yhteystiedot löydät täältä. 

Kehitysvammaisten Askartelukerho

Askartelukerhossa askarrellaan yhdessä erilaisia helppoja askarteluja 2-3 ohjaajan johdolla. Kerhoon osallistuminen edellyttää kerholaiselta omatoimisuutta tai avustajan läsnäolon koko kerhon ajan. Kerhoon mahtuu mukaan 12 kerholaista. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tällä hetkellä kerhossa on vielä tilaa.

Kerho kokoontuu joka maanantai Katutasolla (Kansankatu 17) klo 17-18.30. 

Kevätkausi 2019 alkaa maanantaina 14.1.

Tervetuloa mukaan!

Kerhosta vastaa ja lisätietoja antaa Lapin seurakuntien kehitysvammaistyön pappi, yhteystiedot löydät täältä. 

Iloiset Musikantit

Musikantit palaavat joulutauolta torstaina 10.1.

Iloiset Musikantit on kehitysvammaisten oma yli 40 vuotta vanha musiikkiryhmä. Iloiset Musikantit on mukava mahdollisuus kehitysvammaisille osallistua laulupainotteiseen yhteismusisointiin.

Iloiset Musikantit kokoontuvat Sari Laitilan johdolla joka torstai kello 18-19 seurakuntakodin yläsalissa (Rauhankatu 70).

Lisätietoja: sarilaitila6@gmail.com.

Aikuisten kehitysvammaisten Torstaikerho  

seurakuntakodin yläsalissa keväällä 2019.

10.1., 24.1., 7.2., 21.2., 7.3., 21.3., 4.4.,18.4. ei kerhoa, kiirastorstai, 2.5., 16.5.         

30.5. ei kerhoa, helatorstai.

Kerhosta vastaa diakoniatyöntekijä, jonka erityisvastuualueena on kehitysvammaistyö. Diakoniatyöntekijän yhteystiedot löytyvät täältä. 

Näkövammaisten toimintaa

Kirkon näkövammaistyössä pyritään osaltaan tarjoamaan näkövammaisille mahdollisuus toimia normaalisti seurakunnassa ja löytää elävän seurakuntayhteyden. Pistekirjoitus-, äänite- ja isotekstimateriaalit palvelevat näkövammaisia ihmisiä. Näkövammaisille järjestetään erityistilaisuuksia. Rovaniemen rovastikunta järjestää yhteistyössä kerran vuodessa näkövammaisten kirkkopyhän. 

Kuulovammaisten toimintaa

Kirkon saavutettavuusohjelman tavoitteena on välittää kirkon sanomaa eri tavoin niin, että kaikki voivat ottaa sen vastaan. Seurakuntakeskuksessa ja kirkossa on induktiosilmukat, jotka helpottavat kuulemista. Huonokuuloisille ja kuuroutuneille järjestetään erityistilaisuuksia.