Kellotapulit ja kirkonkellot

Rovaniemen vanhojen kirkkojen yhteydessä on ollut kaksi kellotapulia. Ensimmäinen erillinen tapuli valmistui 1689. Se oli alusta lähtien niin heikkorakenteinen, että se ei kestänyt kahta suurta kelloa. Tapulissa olivat pieni, noin 25 kiloa painanut vanha kello ja suurempi 1738 Tukholmasta hankittu kello, jonka hinta oli 642 taalaria hopearahaa. Puolet näistä kustannuksista oli kerätty seurakuntalaisilta. Haaveena oli korvata pikkukello oikealla suurella kellolla, joten tarvittiin uusi tapuli.

Uusi kellotapuli rakennettiin nyt 1765 rakennusmestari Heikki Väänäsen johdolla. Mestarin nimeä ei ole asiakirjoissa. Kuitenkin tuohon aikaan mennessä Väänänen oli rakentanut jo kahdeksan tapulia, joten rakennustyylistä on päätelty hänen olleen tehtävässä myös Rovaniemellä. 

Tapuli oli tyypillinen pohjalainen kolmikerroksinen tapuli: alimpana neliönmuotoinen pohjakerros, sen päällä kellohuone ja ylimpänä kahdeksankulmainen lyhty eli lanterniini. Kaikki kattovyöhykkeet olivat kaarevapintaisia, paanuilla katettuja. Uusi, 325-kiloinen kello oli hankittu jo 1764.

Tämä kellotapuli laudoitettiin 1827 ja myös punamullattiin. Myöhemmin se tarvitsisi ulkomaalausta ja kattoremontteja. – Tämä kellotapuli oli niin lujatekoinen, että sitä ei tarvinnut korjata. Se kesti syksyn 1944 tuhoon asti.

Suurempi kello halkesi 1845, joten se valettiin uudelleen Tukholmassa. Pieni kello uusittiin 1901. Se ostettiin Saksasta. Kello kuitenkin hajosi 1923, myytiin romuksi ja korvattiin uudella 1924. Sekin halkesi jo 1930.

Pulakauden jälkeen 1935 päätettiin hankkia kolme uutta kelloa. Aluksi kellojen viritykset laskettiin väärin. Niinpä kaksi oli uusittava.

Ensimmäisen kellotornin muistomerkki I hautausmaalla.
Ensimmäisen kellotornin muistomerkki I hautausmaalla. Rovaniemen seurakunnan kuva-arkisto.
Ensimmäinen jälleenrakennus, kellotorni kirkon raunioilla. Rovaniemen seurakunnan kuva-arkisto.
Ensimmäinen jälleenrakennus, kellotorni kirkon raunioilla. Rovaniemen seurakunnan kuva-arkisto.