Eri alojen asiantuntijoiden vuoropuheluja metsien käytöstä, kestävyysteemoista ja ekoteologiasta kuultiin kirkossa.

Keskustelua metsien arvosta

Näkökulmia kestävyydestä ja metsien merkityksestä ilmastokriisin aikana toivat esiin tiedetoimittaja Anna Ruohonen, Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kestävyys- ja luontokasvatuksen professori Ilkka Ratinen ja rovasti sekä kirjailija Ritva-Elina Pylväs: 

- Ympäristökasvatuksessa on tutkittu, että epävarmoina aikoina toivo on mahdollista säilyttää, kun ihminen kokee tekevänsä jotain merkityksellistä. Metsien käytön suunnittelussa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulma, Ilkka Ratinen kommentoi.

 - Metsäkeskustelussa esiintyy usein kaksi toisilleen vastakkaista vaihtoehtoa: voimakas talouskäyttö tai tiukka suojelu. Muitakin vaihtoehtoja on. Esimerkiksi metsän jatkuvaa kasvatusta, hellempää metsän käsittelytapaa, voi toteuttaa luontoarvot huomioiden, Anna Ruohonen arvioi.

-Ihmisillä on ollut erilaisia tarpeita metsien käyttöön, ja metsäteollisuudesta tulevat hyödyntämisen käsitykset vallitsevat edelleen. Metsä on tarpeellinen muillekin kuin ihmisille. Se on monen siellä asuvan eläin- ja eliölajin koti. Nyt on aika nähdä, että metsät eivät kestä loputtomiin, Ritva-Elina Pylväs totesi.

Metsien käyttö murroksessa

Rovaniemen seurakunnan metsistä 131 hehtaaria on suojelualuetta ja WWF:n perintömetsää on 8 hehtaaria. Seurakunta on vuokrannut metsää metsästysseuroille ja metsiin on rakennettu tiloja partiolaisten käyttöön. Seurakunta saa metsänhakkuista tuloja keskimäärin 80 000 euroa vuodessa. Puheenvuoroja seurakunnan metsien käytöstä esittivät kirkkoherra Ilari Kinnunen, hallintojohtaja Antti Jääskeläinen ja kirkkoneuvoston jäsen Pekka Lehto: 

- Metsiä käytetään laajemminkin, kuin talouden näkökulmasta. Tulevan 10 vuoden metsäsuunnitelmassa tämä otetaan myös huomioon, Antti Jääskeläinen kiteytti.

-Metsien käytöllä on erilaisia vaihtoehtoja ja ne voidaan yhteensovittaa, kun huomioidaan metsä- ja luonnonsuojelulaki. Keskustelu myös Rovaniemen kaupungin metsien käytöstä on ollut pinnalla. Erilaisten näkökulmien laajempi pohtiminen on nyt ajankohtaista, Pekka Lehto sanoi.

 - Seurakunta tarvitsee tutkimustietoa metsäalan asiantuntijoilta, jotta voidaan suunnitella paremmin seurakunnan metsien käyttöä, Ilari Kinnunen painotti.

Kirkolla on halutessaan mahdollisuus toimia merkittävänä arvokeskustelijana ekologisuuden teemoissa.

- Olemme sopeutumisen edessä tulevina vuosina. Ihminen vastaan luonto -dualismi on jätettävä taakse tekemällä luonnon kanssa sopu. Kirkko toimijana kyseenalaistaa kulttuurin, jossa asioita mitataan pelkällä ihmisnäkökulmalla ja luonnon itseisarvo toistuvasti ohitetaan, keskustelun moderoijana toimiva seurakunnan ympäristövastaava ja kanttori Joona Saraste muistutti.

Rovaniemen seurakunnan ympäristödiplomi

Ympäristödiplomin mukaan seurakunta toimii jatkuvasti ympäristötietoisesti: ympäristökysymykset, lainsäädäntö ja eettiset arvot otetaan huomioon suunnittelussa, taloudessa, toiminnassa sekä arvioinnissa osana normaalia päätöksentekoa. Kirkkohallituksen 28.9.2023 myöntämä, Rovaniemen seurakunnan kolmas ympäristödiplomi on voimassa vuoden 2027 loppuun asti. Suomen ev.-lut. kirkon tavoite on hiilineutraali ja fossiiliton toiminta vuodesta 2030 alkaen.

Lue lisää kirkon tavoitteista linkistä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Keskustelutilaisuus järjestettiin osana Koneen säätiön Suurta Metsädialogipäivää.

Tilaisuus on katsottavissa Rovaniemen seurakunnan YouTube-kanavalla linkistä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä

Lue lisää Koneen säätion Suuresta Metsädialogipäivästä linkistä.Linkki avautuu uudessa välilehdessä