Keskustelua metsien arvosta
Metsien käytön suunnittelussa on huomioitava luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulma, kommentoi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kestävyys- ja luontokasvatuksen professori Ilkka Ratinen.
- Ympäristökasvatuksessa on tutkittu, että epävarmoina aikoina toivo on mahdollista säilyttää, kun ihminen kokee tekevänsä jotain merkityksellistä.
- Metsäkeskustelussa esiintyy usein kaksi toisilleen vastakkaista vaihtoehtoa: voimakas talouskäyttö tai tiukka suojelu. Muitakin vaihtoehtoja on. Esimerkiksi metsän jatkuvaa kasvatusta, hellempää metsän käsittelytapaa, voi toteuttaa luontoarvot huomioiden, tiedetoimittaja Anna Ruohonen arvioi.
Ihmisillä on ollut erilaisia tarpeita metsien käyttöön, ja metsäteollisuudesta tulevat hyödyntämisen käsitykset vallitsevat edelleen, totesi rovasti sekä kirjailija Ritva-Elina Pylväs.
- Metsä on tarpeellinen muillekin kuin ihmisille. Se on monen siellä asuvan eläin- ja eliölajin koti.
Metsien käyttö murroksessa
Rovaniemen seurakunnan metsistä 131 hehtaaria on suojelualuetta ja WWF:n perintömetsää on 8 hehtaaria. Seurakunta on vuokrannut metsää metsästysseuroille ja metsiin on rakennettu tiloja partiolaisten käyttöön. Seurakunta saa metsänhakkuista tuloja keskimäärin 80 000 euroa vuodessa.
- Seurakunnan metsiä käytetään laajemminkin, kuin talouden näkökulmasta. Tulevan 10 vuoden metsäsuunnitelmassa tämä otetaan myös huomioon, hallintojohtaja Antti Jääskeläinen kiteytti.
-Metsien käytöllä on erilaisia vaihtoehtoja ja ne voidaan yhteensovittaa, kun huomioidaan metsä- ja luonnonsuojelulaki. Keskustelu myös Rovaniemen kaupungin metsien käytöstä on ollut pinnalla. Erilaisten näkökulmien laajempi pohtiminen on nyt ajankohtaista, kirkkoneuvoston jäsen Pekka Lehto sanoi.
- Seurakunta tarvitsee tutkimustietoa metsäalan asiantuntijoilta, jotta voidaan suunnitella paremmin seurakunnan metsien käyttöä, kirkkoherra Ilari Kinnunen painotti.
Kirkolla on halutessaan mahdollisuus toimia merkittävänä arvokeskustelijana ekologisuuden teemoissa.
- Olemme sopeutumisen edessä tulevina vuosina. Ihminen vastaan luonto -dualismi on jätettävä taakse tekemällä luonnon kanssa sopu. Kirkko toimijana kyseenalaistaa kulttuurin, jossa asioita mitataan pelkällä ihmisnäkökulmalla ja luonnon itseisarvo toistuvasti ohitetaan, keskustelun moderoijana toimiva seurakunnan ympäristövastaava ja kanttori Joona Saraste muistutti.
