Tuula Törmänen (kuvassa vasemmalla) työskentelee vapaaehtoisena esimerkiksi Pulkamontien terveyskeskuksella toiminnassa, jossa tarjotaan omaisille kahvia ja jututetaan erityisesti palliatiivisen hoidon ja saattohoidon potilaita ja heidän läheisiään. Tiina Notko tapaa tuettavia ihmisiä esimerkiksi heidän kotonaan ja Pulkamontien vuodeosastoilla.

Kohtaamisia potilaan ehdoilla

Saattohoidon vapaaehtoinen työskentelee terveyskeskuksissa, sairaalassa, hoitoyksikössä tai potilaan kotona. Vapaaehtoistyö on kuolevan ihmisen ja hänen läheistensä kohtaamista. Vapaaehtoisen rooli potilaan kohtaamisessa on erityinen, koska potilas päättää, millainen kohtaaminen on. Tavoite on tehdä ihmisen viimeisistä päivistä mahdollisimman hyvät.

-Kun kohtaan tuettavan ihmisen, olen täysin häntä varten ja unohdan omat tarpeeni. Yritän aistia hänen tunteitaan ja olla kokonaisvaltaisesti läsnä, Tiina Notko sanoo.

-Kohtaamisessa keskityn siihen, että osaan reagoida tuettavan tarpeisiin. Joskus se voi olla kosketus tai vaikka hyräilyä, Tuula Törmänen kertoo.

Notko ja Törmänen saavat paljon kiitosta tukityöstään.

-Kuolevalle ihmiselle voi olla hyvin tärkeää, että hän saavat puhua jostakin muusta, kun siitä sairaudesta. Kerran yhden rouvan kanssa innostuimme puhumaan koirista ja hän sanoi, että olipa ihana jutella, kertoo Notko.

-Ei jää epäselväksi, että onko tällä työllä merkitystä. Kun lyhyistäkin kohtaamisista kiitellään, mietin joskus, että teinkö minä edes mitään, Törmänen nauraa.

Kuolevaisuus ja toivo kulkevat rinnakkain

Saattohoidossa kuolevaisuus on väistämättä läsnä, mutta sitä käsitellään eri tavoin. Vapaaehtoiselta vaaditaan herkkyyttä tunnistaa, milloin aihe on potilaalle ajankohtainen ja milloin ei.

Törmänen kuvaa tilannetta, jossa keskustelu siirtyi yllättäen jo ensikohtaamisella suoraan kuolemaan.

-Tällaiset hetket edellyttävät valmiutta kohdata vaikeatkin aiheet ilman kiertelyä, Törmänen sanoo.

Notko pitää avointa puhetta tärkeänä kuoleman lähestyessä.

-Yksi rouva katsoi minuun ja sanoi: ”En minä osaa pelätä.” Se oli yksi arvokkaimmista lauseista, mitä olen kuullut, hän kertoo.

Saattohoidon vapaaehtoistyössä potilaan vierellä olemisella viestitään, että kuolevan ihmisen olemassaolo on merkityksellistä, vaikka elämä onkin päättymässä.

-Kuoleman edessä ollaan toivottomassa tilanteessa, mutta saattohoidon vapaaehtoisen luoma toivo on sitä läsnäoloa.

Pieni yhteisö isojen kysymysten äärellä

Notkoa ja Törmästä motivoi vapaaehtoistyön tarpeellisuus ja merkityksellisyys.

-Työskentelemme tärkeiden ja hienojen asioiden parissa. Olen aina ollut niin sanotusti syvien vesien kulkija ja tukitoiminnassa olen kohdannut vertaisia, joiden kanssa koen olevani samalla ymmärryksen tasolla, sanoo Törmänen.

-Mielestäni antoisaa sosiaalisuutta on se, kun ollaan vakavien ja isojen asioiden äärellä ja voidaan puhua vaikeistakin asioista avoimesti, huumoria unohtamatta, mainitsee Notko.

Ryhmä saattohoidon vapaaehtoisia kokoontuu kerran kuussa Helmikammarille ryhmätyönohjaukseen ja jakamaan ajatuksia. Henkilökohtaista apua on myös mahdollista saada aina tarvittaessa. Ammattitaitoinen ohjaus auttaa jäsentämään kokemuksia ja vahvistaa tunnetta siitä, ettei kukaan jää yksin myöskään vapaaehtoisen roolissa.

-Yksi huolenaihe oli, että onko minusta tähän työhön. Se rohkaisee paljon, kun saa säännöllisesti tukea ja toisten kokemusten kuuntelemisesta myös oppii paljon, Törmänen toteaa.

Säännölliset ohjauskerrat tarjoavat turvallisen tilan purkaa kokemuksia ja käsitellä tilanteita, jotka ovat jääneet vaivaamaan.

-Tulin epävarmaksi ja kuormittuneeksi yhdestä kohtaamisesta ja kerroin siitä ryhmätapaamisessa. Sain aitoa palautetta ja tukea ohjaajalta ja koko ryhmältä. Siitä tuli mahtava tunne, Notko iloitsee.

Tervetuloa mukaan toimintaan!

Rovaniemellä saattohoidon vapaaehtoistoiminnasta vastaavat Lapin hyvinvointialue, Pohjois-Suomen syöpäyhdistys ja Rovaniemen seurakunta. Uusia saattohoidon vapaaehtoisia koulutetaan kerran vuodessa. Koulutus valmistaa kohtaamaan kuolevia potilaita, käsittelemään kuolemaa ja siihen liittyviä tunteita ja huolehtimaan omasta jaksamisesta.

-Koulutukseen ilmoittautumisen jälkeen sain ennakkotehtäväksi kysymyksiä, joihin piti vastata. Jo ne olivat todella perusteelliset ja mielenkiinto heräsi, Törmänen sanoo.

-Koulutus voi toimia kynnyksenä, jonka aikana selviää, tuntuuko saattohoidon vapaaehtoistyö omalta. Mielestäni koulutus oli mahtava ja tuntui heti itselleni sopivalta, Notko toteaa.

Haluatko saattohoidon vapaaehtoiseksi? Koulutuksen infotilaisuus järjestetään seurakuntakodin yläsalissa ma 17.8. klo 17. Lokakuussa järjestettävään koulutukseen voi ilmoittautua 31.8. asti. Lue lisää tästä linkistä.